Huipputurnaus kunnialla päätökseen

Turnausreissu Lappeenrantaan on kääntynyt ehtoopuolelle ja kotimatka on alkanut... On aika tarkastella matkan saldoa.

Matkaan lähdettiin Raumalta jo perjantaina. Poikien saatua luvan olla pois koulusta, saatiin auto pakattua ja aloitettua pitkä matka kohti itärajaa. Matka sujui odotettua joutuisammin ja muutaman pysähdyksen kanssa perillä hotellilla oltiin jo puoli kahdeksan huitteilla. Kamat huoneisiin ja hetkeksi kaupungille. Yhdeksältä olikin jo ruoka, jonka jälkeen pojat hipsivät huoneisiinsa valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin

Lauantain ensimmäinen vastustaja oli KalPa, maaliin luisteli Romi. Alussa näytti, että Kalpa pääsee niskan päälle, mutta vastustajan sortuessa pieneen jäähyilyyn saivat pojat luistimen liikkeelle. Lukko pääsi 0-2 johtoon ja olo tuntui turvalliselta kun lähdettiin viimeiseen erään. KalPa tuli kuitenkin kovaa takaa ja pääsi tasoihin. Tunteet kävivät aika ajoin kuumana ja saldona olikin yksi käytöskymppi. Tasavajaalla päästiin kuitenkin 2-3 johtoon joka jäi lopputulokseksi. Ihan hyvä ensimmäinen peli!

Toinen peli alkoi heti ensimmäisen pelin perään vain vartin hengähdyksellä, ja pojista näki heti alkuun, että luistin painaa. Vastassa oli isäntäjoukkue SaiPa, joka oli saanut huilata aamupelinsä jälkeen. Teemu taisteli maalissa hienosti, mutta ensimmäisen erän lopussa SaiPan tehdessä 2-0 johtomaalin, kävi yhteentörmäys, jonka seurauksena Teemu luisteli vaihtoon ja Henri tilalle tolppien väliin. Teemun pelit viikonlopulta olivat siinä, vaikka selkä, niska ja pää eivät loppujen lopuksi pahemmin loukkaantuneetkaan. Sunnuntaiaamulla kuitenkin flunssa vei miehestä voiton. Loppuun asti taisteltiin ja vaikka lopussa vähän päästiin kaventamaankin, ei puhti yksinkertaisesti riittänyt. Lopputuloksena tappio 6-3.

Ennen kolmatta peliä ehdittiin syödä ja levätä hetki, vaikkei tauko ollutkaan tuntia pidempi. Teemun loukkaantumiseen sekoitettua maalivahtien peluutusta, Titaaneja vastaan luisteli Romi. Levon ja ruuan jälkeen luistin kulki huomattavasti vauhdikkaammin, jopa niin vauhdikkaasti, että peli meni aika ajoin aika rymistelyksi ja sähläämiseksi. Kun Titaanit vielä oli hävinnyt kaksi ensimmäistä peliään lauantaina, se tuli vastaan varsin nälkäisenä. Ensimmäinen erä mentiin maaleitta Lukon painostaessa. Toisen erän alussa päästiin 0-1 johtoon, mutta Titaanit iski välittömästi takaisin tasoittaen. Toisen erän lopussa Lukko sai toisen maalin ja kolmannessa karattiin 1-3 voittoon.

Kahden voiton turvin olimme tasapisteissä HJK:n ja SaPKo:n kanssa neljässä pisteessä. Isäntä SaiPa johti turnausta kuudella pisteellään.

Pelien jälkeen pääsimme kohtalaisen ajoissa takaisin hotellille. Hyvillä mielin ensin ruokaa ja sen jälkeen vapaata aikaa kaupungilla tai hotellilla.

Sunnuntain pelit alkoivat ottelulla HJK:ta vastaan. Meillä oli täydet mahdollisuudet finaaliin joten kaikki likoon! Ottelussa riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. HJK meni ensimmäisen erän puolivälissä 1-0 johtoon mutta hienosti kenttä ja Romi maalissa kokosivat itsensä. Eka erän lopussa saatiin jo tasoitus ja loppujen lopuksi voitto pelistä 1-4.

Viimeinen alkusarjan peli alkoi heti perään SaPKo:a vastaan. Edelleen kaikki mahdollisuudet loppuotteluun, mutta koska vastustaja oli kanssamme tasapisteissä paremmalla maalierolla, me tarvitsimme pelistä voiton, kun taas SaPKo:lle riitti tasapeli. Pelistä saatiin jännä ja tasainen, mutta loppukiri ei riittänyt. Taisi luistinkin vähän painaa levännyttä joukkuetta vastaan. Vastustajan hienoinen painostus näkyi myös Romin suuremmassa torjuntamäärässä vastustajan veskariin verrattuna. Näin 5-4 tappion jälkeen pronssiotteluun…

Pronssiottelussa saimme vastaan jälleen HJK:n. Peli alkoi taas putkeen, eli lähdimme pelaamaan kolmatta perättäistä peliä. Vastustaja oli saanut jälleen levätä, joten väsymys ei voinut olla verottamatta jaksamista. Kuuluisa orava muuntajassa yhdellä sun toisella valmennusta myöten väsymyksen vuoksi aiheutti turhaa jäähyilyä, vaikkakin suurimmaksi osaksi tuomaripeli oli mielestämme suhteellisen luokatonta. Henri maalissa ja muut kentällä tekivät minkä jaksoivat, mutta lopputuloksena tappio 0-3.

Joukkueen parhaana pelaajana turnauksessa palkittiin yksi uusista tulokkaistamme, Jyri Aulin.

Kaiken kaikkiaan turnauksesta jäi käteen paljon hyvää. Aikataulu oli aika ajoin kohtuuton, eivätkä tuomarit oikein onnistuneet. Vaan eipä meidän oma pelimmekään aina ollut parasta mahdollista. Paljon siitä voi kuitenkin laittaa liian tiukan aikataulun piikkiin. Sunnuntaina kolme peliä putkeen ei ole enää millään lailla järkevää. Joukkue hitsautui kuitenkin enemmän jälleen yhteen ja kaveri vierellä alkaa jo tuntua tutulta kaukalossa ja sen ulkopuolella. Myös peli paranee koko ajan. Kun uusia kavereita on tullut iso liuta monesta suunnasta, tottuminen ottaa aikansa.

Kiitos pojat, oli hyvä reissu. Kiitos valmentajat, huoltajat ja kuljettaja. Ja kiitos SaiPa Lallit. Tästä eteenpäin jätkät, Mestis kutsuu…….

- R